Mortons Toe

Jalkaterässä on eräs rakenteellinen seikka, joka aika usein tulee vastaan jalkojen ongelmiin painottuvassa fysioterapiassa. Mortonin rakenne tarkoittaa isovarpaan takana olevan ensimmäisen jalkapöydänluun lyhyyttä verrattuna seuraavaan, eli kakkosvarpaan takana olevaan. Jalkapöydänluiden pituuserosta johtuen siis isovarpaan tyvinivel on taaempana kuin kakkosvarpaan tyvinivel ja kun päkiärullaus ja ponnistus pitäisi suuntautua iso- ja kakkosvarpaiden päkiöiden yli suoraan eteenpäin, voidaan ajatella, että isovarpaan tyvinivelen ollessa taaempana, ponnistaessa jalkaterä joutuu ”nojaamaan” sisäreunan päälle liikaa, jolloin koko alaraajan sisäkierto lisääntyy ja kävellessä näkyy niin kutsuttu ylipronaatio, eli jalkaterä joustaa liikaa sisäänpäin. Onko aina näin?

Nyttkuva 6Jalkaterän tehtävä on mukautua alustan muotoihin ja joustaa painon tullessa jalalle. Toisaalta jalkaterän pitää pystyä olemaan myös jäykkä vipuvarsi, jonka yli ponnistus onnistuu. Jalkaterässä on paljon liikkuvia osia, jotka tekevät siitä monimutkaisen kokonaisuuden. Tietyssä mielessä jalkaterä on myös herkkä häiriöille, mihin suurelta osin syyllisenä voitaneen pitää nykyajan liian yksipuolista kuormitusta; olemme suurimman osan jalkeilla oloajastamme sileillä ja tasaisilla alustoilla ja usein myös kengät jalassa, jolloin jalka ei saa alustasta ärsykkeitä, minkä mukaan toimia. Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, että jalkaterää ei enää voisi saada toimimaan kunnolla.

Jalkaterän tärkeimpänä aktiivisena tukirakenteena voidaan pitää isovarpaan päkiää. Paino jakautuu seistessä kantapäälle ja isovarpaan sekä pikkuvarpaan päkiälle. Näiden kolmen tukipisteen välillä olevat kaaret tekevät jalkaterästä tarpeen mukaan joustavan ja tukevan rakenteen. Voidaan siis ajatella, että kun yksi tripodin jalka on lyhempi kuin muut, koko paketti kallistuu, eli Mortonin rakenteen takia jalka on aina vinossa. Epätasaisella alustalla liikkuessahan jalka on koko ajan eri asennossa, joten pieni ero ei haittaa, jos jalkaterä vaan toimii aktiivisesti.

Edellä mainittu aktiivinen tuki tarkoittaa sitä, että lihakset kiinnittyvät jalkaterään siten, että isovarpaan takana oleva rakenne, eli niin kutsuttu ensimmäinen säde (muiden varpaiden takana on säteet 2-5) on ainoa rakenne, joka pystyy itsenäisesti liikkumaan alaspäin, eli ensimmäisen jalkapöydänluun liikkuessa alaspäin, alustaa vasten, jalkaterän sisempi holvikaari nousee ja jalkaterän asento tukevoituu.

Pitääkö jalkaa tukea Mortonin rakenteen takia?

Henkilöille, joille on ”diagnosoitu” Mortonin rakenne ja joiden jalka- tai muut tuki- ja liikuntaelimistön ongelmat on katsottu johtuvan tämän rakenteellisen poikkeaman aiheuttamasta mekaniikan häiriintymisestä, on usein valmistettu yksilölliset tukipohjalliset, joissa on isovarpaan päkiän alle laitettu korotus. Tämä korotus ikään kuin nostaa alustaa ylemmäs ja auttaa isovarpaan päkiää alustakontaktiin helpommin tai aikaisemmassa vaiheessa kävelyn ponnistusvaiheessa. Tarkoitus on siis auttaa jalkaterää pysymään suorassa, kun ponnistaessa jalka pyrkisi muuten painumaan sisäkiertoon ja löysään asentoon.

Näillä henkilöillä usein näkyy seistessä nilkkojen sisäkiertoasento ja matalat holvikaaret jalkaterissä. Kävellessä pronaatio, eli jalkaterän ja nilkan jousto on liian voimakas (ylipronaatio) ja/ tai pitkittyy (viivästynyt pronaatio). Kun jalkaterä aina joustaa liikaa, eikä osaa hakeutua tukevaan asentoon, seurauksena on luonnollisesti tukirakenteiden löystymistä, jolloin lihasten voimantuotto heikkenee ja jalkaterän virhetoiminta korostuu joka askelella.

Pohjallinen ja jalkaTukipohjallisessa oleva korotus isovarpaan päkiän alla saattaa kuitenkin jopa haitata jalkaterän toimintaa. Kun isovarpaan päkiän alla on korotus, saattaa se rajoittaa ensimmäisen säteen kykyä painua alaspäin, mikä siis nostaisi holvikaarta ylös ja näin veisi jalkaterää tukevaan asentoon ponnistaessa. On toki tilanteita, joissa tällainen tuenta on tarpeen. Esimerkiksi operaation tai tapaturman seurauksena lyhentynyt ensimmäinen jalkapöydänluu ei yksinkertaisesti yletä alustaan, jolloin jalka kyllä kallistuu virheasentoon, tai vaihtoehtoisesti paine osuu liiaksi kakkos- tai kolmospäkiään, mistä voi aiheutua päkiäalueen kipuja tai pahimmillaan näiden pienempien jalkapöydänluiden rasitusmurtumia.

Pienet rakenteelliset poikkeamat ja erot ovat normaaleja, myös vasen ja oikea puolisko ovat hiukan erilaiset. Toisin sanoen, aina kun joku pieni poikkeama anatomian oppikirjoihin verrattuna löytyy, ei välttämättä ole kyseessä mikään hoitoa vaativa tila, mitä pitäisi lähteä korjaamaan jollain konstilla.

 SAM7663Kun jalkaterän rakenteet ovat riittävän liikkuvia ja motoriikka toimii hyvin, voi jalkaterän toimintaa oikein kohdennetuilla harjoitteilla korjata ja parantaa todella paljon. Olennaista on harjoittaa jalkaterän sisäreunan aktiviteettia ja nimenomaan saada ensimmäiseen säteeseen voimaa painua alaspäin. Tällöin lyhyemmänkin ensimmäisen jalkapöydänluun kärki voidaan saada ulottumaan alustalle ja ylipronaatio saada kuriin. Fysioterapiassa tavoitteena onkin saada mahdollisimman hyvin käyttöön olemassa olevat resurssit, eli löytämään keinot normaalin liikkumisen ja toiminnan mahdollistamiseksi.

Jalkojen ongelmiin perehtynyt fysioterapeutti osaa ohjata harjoitteita, joiden avulla liikkeiden ja asennon kontrolliin saadaan usein yllättävän isoja muutoksia aikaan, eikä apuvälineitä, esimerkiksi yksilöllisiä tukipohjallisia tarvita. Tietysti joskus tuentaa tarvitaan, mutta tuennan tarpeesta voi usein päästä harjoitteiden avulla eroon. Tukipohjallisia käyttämällä ei kuitenkaan pääse harjoittelun tarpeesta eroon.

Vaihtelevilla alustoilla ja avojaloin liikkuminen on hyvää harjoitusta jalalle. Myös jalkaterä-polvi-lonkka-linjauksen hallintaa on hyvä vahvistaa, sillä vaikka jalkaterän toiminta yksittäisissä harjoitteissa saataisiinkin moitteettomaksi, niin lonkka saattaa edelleen pyrkiä liikaa sisäkiertoon, mihin se on ”tottunut”. Lonkan kiertyessä sisään, ohjautuu koko kehon paino jalkaterälle liiaksi sisäreunan puolelle, jolloin jalkaterä edelleen menee ylipronaatioon. Lonkan liikekontrollin ja lihasten antaman tuen ollessa riittävä, pysyy jalkateräkin hyvässä asennossa ja kehon paino pysyy luurakenteilla.

Mortonin rakenne ja Mortonin syndrooma muuten ovat kaksi aivan eri asiaa. Mortonin syndroomasta löytyy lukemista täältä, mistä saat myös jalkaterän harjoitusohjeita ladattua. Samat harjoitteet toimivat molemmissa tapauksissa, vaikka kahden eri herra Mortonin mukaan nimetyistä asioista onkin kyse.

Jos sinulla on jalkaongelmia tai olet muuten kiinnostunut saamaan pätevän fysioterapeutin ohjausta jalkojen harjoittamiseen, varaa aika ja tule käymään!

Kirjoittaja on alaraajojen fysioterapiaan erikoistunut fysioterapeutti Jarkko Maanoja Fysioterapialaitos AskelStudiosta Tampereelta. AskelStudio on liittynyt osaksi Fysios-ketjua ja toimii nykyään Fysios Finlaysonilla.
Uusi osoite on

Finlaysoninkatu 2
33210 Tampere

Varaa aika tästä tai soita numeroon 010 237 700, niin laaditaan juuri Sinulle sopiva harjoitusohjelma ja tarvittaessa käsitellään kiristävät ja aristavat alueet vetreiksi ja liikkuviksi.

Alla olevasta linkistä voit ladata harjoitteita jalkaterälle. Ohjeessa on myös jalkaterän etuosan teippaus, mikä voi auttaa, jos Mortonin rakenteen takia painetta tulee liiaksi keskelle päkiää.

 cta lataa jalkateran jumppaohjeet

Alakategoriat