jalat 

Monilla jalkapohjiin kehittyy ihokovettumia ja känsiä, jotka voivat paksuuntuessaan tuntua ikäviltä ja hyvinkin kipeiltä. Paksuuntunut iho houkuttaa monesti hankaamaan kovettumaa pois, mutta silti kovettumat aina palaavat. Tai ehkä juuri sen takia. Käsittelen tässä kirjoituksessa jalkapohjan, erityisesti päkiän alueen kovettumien syntyä paljon jalkoja nähneen fysioterapeutin näkökulmasta.

Jalkaterän tehtävä on mukautua alustan muotoihin ja tuntea alustaa, joustaa ja vaimentaa iskua painon tullessa jalalle sekä toimia jäykkänä vipuvartena ponnistaessa. Jalat siis kantavat koko kehoa ja liikkuessa jalan pitäisi rullata rennosti ja sulavasti, jotta paikasta toiseen liikkuminen sujuisi mahdollisimman pienellä vaivalla. Jos jalassa tapahtuu virheliikkeitä, usein myös alustaa vasten hankaava liike lisääntyy.

Kudokset aina reagoivat niihin kohdistuviin ärsykkeisiin ja hankauspaikoissa ihon täytyy reagoida vahvistumalla, jotta iho kestää tätä kuormitusta. Jos jalassa on virheasentoja, esimerkiksi vaivaisenluu, vasaravarvas, jalan etuosa on levinnyt tai jalan rakenteet ovat muuten löystyneet tai vastaavasti liian jäykät, voi kuormitus kohdistua liiaksi tiettyihin pisteisiin jalkapohjassa, mihin sitten kiusallisia kovettumia ja känsiä muodostuu.

Muutama yleinen kovettumiin johtava syy

Hallux ValgusVaivaisenluu tarkoittaa isovarpaan kääntymistä kakkosvarvasta kohti ja joskus jopa sen päälle tai alle. Isovarpaan tyvinivel siis pullottaa sivulle ja tämä kohta saattaa kengässä hankautua. Tähän ”pattiin” saattaa tulla kovettumaa ja rakkoa. Lisäksi isovarvas kääntyessään kakkosvarpaaseen päin ei pysy jalkaterän linjalla kävelyn ponnistusvaiheessa, vaan muodostaa kiilan, joka ohjaa ponnistuksen jalkaterän sisäreunalle. Lisäksi usein paino tulee liiaksi kakkosvarpaan tyveen, varsinkin jos kakkosvarpaaseen on muodostunut koukkuasentoa. Vaivaisenluusta voit lukea lisää täältä.

 

vaivasenluuVarpaan koukkuasennosta käytetään yleensä vasaravarvas-nimeä. Varpaan tyviosan noustessa ylöspäin, painuu varpaan takana olevan jalkapöydänluun kärki alaspäin. Lisääntynyt paine ja hankaus koukussa olevan varpaan päkiän kohdalla aiheuttaa usein kovettumaa. Kakkosvarpaan päkiän kuormitus voi muutenkin korostua jalkaterän lihastuen heikkouden tai jalkaterän etuosan leviämisen takia. Usein kakkosvarpaan päkiän alla näkyy huutomerkin mallinen kovettuma, joka kertoo tämän alueen kuormittumisesta. Tämä huutomerkki voi levitä pikkuhiljaa laajemmallekin päkiään. Varpaiden virheasennoista voit lukea lisää täältä.

Jäykkä isovarvas haittaa suoraan eteenpäin tapahtuvaa rullausta ja voi aiheuttaa ponnistuksessa jalan kääntymistää niin, että paine osuu liiaksi päkiälinjan keskelle. Jäykästä isovarpaasta voit lukea lisää täältä ja täältä. Rakenteelliset seikat voivat muutenkin edesauttaa kovettumien syntyä, esimerkiksi lyhyt ensimmäinen jalkapöydänluu, eli Mortonin rakenne, mistä voit lukea lisää täältä.

Nyttkuva 9Iän myötä, raskauden seurauksena tai trauman jälkeen jalkaterän etuosa voi alkaa levitä. Usein tällöin puhutaan poikittaiskaaren madaltumisesta. Jos paino ei tule reunimmaisille, eli iso- ja pikkuvarpaiden päkiöille, vaan päkiälinjan keskelle, on jalkaterän etuosa varvistaessa ja kävelyn ponnistusvaiheessa kiikkerä ja lähtee herkästi tekemään virheliikkeitä. Painon tullessa keskimmäisille päkiöille kantavina rakenteina toimivat isovarpaan päkiää huomattavasti pienemmät rakenteet ja nämä rakenteet eivät myöskään pysty tekemään sellaisia jalkaterän liikettä ja asentoa korjaavia liikkeitä, mitä jalkaterän sisäreunan rakenteet tekevät. Tällaisessa tilanteessa voi jalkaterään kehityä myös hermopinnettä, mistä voit lukea lisää täältä.

Joillakin ihmisillä on rakenteellisesti korkeakaariset, rintavat jalat. Tällaiseen rakenteeseen liittyy usein myös nilkan ja jalkaterän jäykkyyttä, jolloin päkiäalueella jalkapöydänluiden päihin, eli varpaiden tyvien alueelle kohdistuva paine helposti korostuu askeltaessa. Jos nilkka on jäykkä koukistussuuntaan, kompensoituu tämä usein jalkaterän kiertymisenä ulospäin, jolloin kävelyssä päkiän yli rullaus tapahtuu jalkaterän sisäreunan yli. Jalka voi myös vastaavasti nojata pikkuvarpaan puolelle osittain siksi, että pikkuvarpaan tyvinivel on taaempana kuin isovarpaan tyvinivel, jolloin päkiärullaus tulee liiaksi jalan ulkoreunalle. Jalkaterän sisäreunalla kuitenkin sijaitsevat aktiiviset tukirakenteet. Painon tullessa jalan ulkoreunalle isovarpaan päkiä ei saa ärsykkeitä, minkä mukaan toimia, vaan tämä jalkaterän aktiivinen tuki pysyy passiivisena. Molemmissa tapauksissa päkiärullauksen aikana, eli ponnistaessa, päkiä hiertää alustaa vasten, mistä voi kovettumia tulla. Hiertävä liike voi tapahtua myös kengän sisällä, varsinkin jos vaivaisenluun tai muiden varpaiden virheasentojen takia kenkä on hieman liian suuri ja jalka pääsee liikkumaan kengän sisällä liikaa. On siis tärkeää panostaa aikaa sopivien kenkien hakemiseen ja löytämiseen - usein kengän ulkonäöstä joutuu tinkimään, kun haetaan mahdollisimman jalkaystävällistä kenkää.

Nyttkuva 6Isovarpaan alapinnalla tai sivulla oleva kovettuma kertoo usein siitä, että jalkaterän aktiivinen tuki on siirtynyt liiaksi isovarpaan tehtäväksi ja päkiä jää vähemmälle käytölle. Varpaiden mahdollista yliaktiviteettia voi helposti testata esimerkiksi varvistaessa tai yhdellä jalalla kyykätessä ja tarkkailla, kuinka voimakkaasti varpaat, varsinkin isovarvas, painuvat alustaa vasten.

Painon pitäisi siis pysyä päkiällä enemmän kuin varpaalla ja varpaiden tulisi olla tiiviisti alustaa vasten, ei koukistua ja ottaa vain kärkiosilla alustasta kiinni. Yliaktiivinen isovarvas haittaa liikettä kävellessä; kun isovarvas jännittyy liian voimakkaasti alaspäin, se jarruttaa nilkan liikettä eteenpäin kävelyn ponnistusvaiheessa. Tällöin jalka usein lähtee kääntymään joko aukikiertoon ja rullaa sisäreunan yli, tai isovarvas voi alas painuessaan ohjata rullausliikkeen ulkoreunalle, jolloin nilkka kiertyy ulos. Tämä kasvanut paine ja hankaus aiheuttaa kovettumaa isovarpaan ihoon.

 

FootShoeRollKävelyn ponnistusvaiheessa painon pitäisi olla isovarpaan ja kakkosvarpaan päkiöillä, isovarvas toki on hyvin aktiivinen tässä vaiheessa muiden varpaiden kanssa auttaen tasapainon pitämistä, mutta jos se tekee työtä liian voimakkaasti, kohdistuu isovarpaan tyviniveleen myös kova paine ja rasitus, mikä myös lisää nivelen kulumista ja voi aiheuttaa sen jäykistymistä tai vaivaisenluun kehittymistä. Kengän tulee myös sallia tämä liike, eli toimia yksiin jalan rakenteiden kanssa.

Jalkapohjan kovettumien hoito

FootDoctorJalkapohjaan ei suinkaan kaikille muodostu kovettumia, vaikka virheliikkeitä olisikin. Ihotyyppi vaikuttaa myös paljon, eli kuinka hyvin ihon aineenvaihdunta toimii, kuinka herkästi iho kuivuu ja halkeilee. Avojaloin vaihtelevilla alustoilla liikkuminen voi auttaa parantamaan ihon aineenvaihduntaa ja kimmoisuutta ja kun iho karkeaan alustaan tottuessaan joka tapauksessa paksuuntuu ja vahvistuu, ei kiusallisia kovettumia välttämättä niin herkästi tule. Jos sinulla on jalkaongelmia, kannattaa tilanne kuitenkin ensin tarkistuttaa AskelStudion jalkoihin perehtyneellä fysioterapeutilla.

Tärkein itsehoitomenetelmä jalkapohjan ihokovettumien hoidossa on jalkapohjien säännöllinen rasvaus. Rasvauksen yhteydessä jalkapohjaa on hyvä hieroa kevyesti painamalla, jotta rasva imeytyy paremmin. Samalla jalkaterää voi käännellä ja käsitellä liikkuvuuksien ylläpitämiseksi. Jos kovettumia kovasti raspaa ja hioo, reagoi iho aina tähän lisääntyvään hankaukseen paksuuntumalla. Aggresiivinen kovettuman poisto siis saattaa nopeuttaa uuden pistemäisen kovettuman syntyä. Kovettuman syy on myös syytä selvittää, jotta ongelma saadaan korjattua kokonaan.

Pohjallinen ja jalkaJalkaterän tukirakenteiden vahvistaminen, liikkuvuuksien parantaminen ja ylläpitäminen, sopivien jalkineiden löytäminen ja tarvittaessa yksilölliset tukipohjalliset asentovirheen korjaamiseksi ja pienentämään painetta kipeän kovettuman alueella auttavat pitämään ongelmat kurissa, eikä ihon rikkoutumisen riskiä lisäävää jalkapohjien raspausta ja höyläystä tarvitse enää tehdä.

Kirjoittaja on alaraajojen fysioterapiaan erikoistunut fysioterapeutti Jarkko Maanoja Fysioterapialaitos AskelStudiosta Tampereelta. AskelStudio on liittynyt osaksi Fysios-ketjua ja toimii nykyään Fysios Finlaysonilla.
Uusi osoite on

Finlaysoninkatu 2
33210 Tampere

Varaa aika tästä tai soita numeroon 010 237 700, niin laaditaan juuri Sinulle sopiva harjoitusohjelma ja tarvittaessa käsitellään kiristävät ja aristavat alueet vetreiksi ja liikkuviksi. Minulla on yli kymmenen vuoden kokemus erilaisten jalkaongelmien hoitamisesta. Tervetuloa!

Alla olevasta linkistä voit ladata jalkaterän harjoitusohjelman. Hyviä jumppahetkiä!

cta jalkateran jumppaohjeet